Kaupunginhallitus |
§ 283 |
23.11.2015 |
MÄNTTÄ-VILPPULAN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVALUONNOS
927/10/2012
KH § 283
LIITE 1: Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavaluonnos 18.11.2015; kaavakartat A, B ja C, kaavakartan merkinnät, kaavaselostus, liitteet 1-13c
Vireillä olevassa osayleiskaavoitustyössä laaditaan Mänttä-Vilppulan keskustaajaman oikeusvaikutteinen osayleiskaava ja siihen liittyvät selvitykset.
Suunnittelualue käsittää Mäntän ja Vilppulan taajamien asemakaavoitetun alueen ja Mänttä-Vilppulan kaupungin rakennusjärjestyksessä esitetyn suunnittelutarvealueen laajennuksineen. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu aiemmin kaavoittamattomia ranta-alueita, pieniä haja-asutusluonteisia kyläalueita sekä kaupungin pohjoispuolella sijaitseva laaja maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä oleva Mäkelänvuoren alue. Kaava-alueen pinta-ala on 6452 ha. Kaavoitettavaan alueeseen sisältyy vähäiseltä osalta myös voimassa olevan ranta-osayleiskaavan mukaisia alueita. Kaavoittamatonta ranta-viivaa alueella on n. 8,75 km. Kaavoitettavalla alueella asuu n. 8500 asukasta.
Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen, teollisuuden, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittäminen infrastruktuurin taloudellisuusnäkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuustekijät huomioiden. Kaavan tavoitteena on myös luoda edellytykset monipuoliselle, laadukkaalle asumiselle taajamassa ja taajaman läheisyydessä.
Kaavalla tutkitaan rantojen käytön periaatteet sekä taajama-alueella että taajaman läheisyydessä. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rantarakentamiselle siten, että tärkeät luonnon-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvot säilyvät. Suunnittelualueeseen liittyvien kaavoittamattomien rantojen osalta määritellään rakentamisoikeus tila- ja rakennuspaikkakohtaisesti. Taajaman täydennysrakentamismahdollisuudet selvitetään.
Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen sekä pyritään kehittämään kevyen liikenteen verkostoa ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kaavan yhteydessä laaditaan kevyenliikenteen suunnitelma, jonka tarvitsemat merkinnät ja aluevaraukset osoitetaan kaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, maisemat, arkeologiset ja luontokohteet kohteet kartoitetaan ja merkitään MRL:n edellyttämällä tavalla kaavaan.
Kaavan tavoitevuosi on 2030. Kaavan mitoitustavoitteeksi on osoitettu kaupunkistrategiaan nojaten yli 300 uutta työpaikkaa Mänttä-Vilppulan kaupunkiin ja kaavan ohjausryhmätyöskentelyyn nojaten 850 uutta asukasta kaava-alueelle. Mänttä-Vilppulan asukasluku on Tilastokeskuksen vuoden 2011 tietojen mukaan 11 300 asukasta. Väestöennuste on loivasti vähenevä. Suunnittelualueen väkiluvun voidaan kuitenkin olettaa kasvavan johtuen mm. voimakkaasti ikääntyvästä väestörakenteesta.
Kaavatyön laatijana toimii FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Tampereelta ja kaavatyötä on ohjannut kaupunginhallituksen asettama ohjausryhmä. MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.2.2014 ja valmisteluvaiheen työneuvottelu 1.10.2015.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 1.7.-1.8.2014. Nähtävillä oloaikana lausunnon OAS:sta toimitti Fingrid Oyj. Yhtiö edellytti lausunnossaan vireillä olevan sähköasemahankkeen ja siihen liittyvien voimajohtojen huomioimista osayleiskaavassa. Muita lausuntoja tai mielipiteitä OAS:sta ei toimitettu.
Kaavaluonnos
Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavaluonnos on valmistunut.
Kaavaluonnos on laadittu oikeusvaikutteisena MRL:n määräysten mukaisesti. Laki määrittelee mm. vaatimuksen yleiskaavan sisällölle, käytävälle vuorovaikutukselle ja laadittaville vaikutusten arvioinnille. Ohjeena kaavatyössä ovat toimineet valtioneuvoston 30.11.2008 hyväksymät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Vireillä olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 :n selvityksiä ja uusia maankäyttölinjauksia on otettu huomioon suunnittelutyössä.
Kaavatyön tavoitteiden asettamisessa on kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden lisäksi käytetty Mänttä-Vilppulan kaupunkistrategiassa 2020 asetettuja tavoitteita. Strategian maankäytön päämääränä on riittävien, laadukkaiden ja monipuolisten kaavoitettujen tonttien turvaaminen vakituiselle ja vapaa-ajan asumiselle sekä elinkeinoelämälle suunnitelmallisesti ja vastuullisesti, yhdyskuntarakenne huomioon ottaen. Kaupunkistrategiassa määritellään menestystekijöiden päämäärät ja niihin pääsemisen keinot neljältä osa-alueelta: aktiivisen elinkeinopolitiikan kaupunki, taide- ja kulttuurikaupunki, hyvän asumisen kaupunki ja aktiivisen elinkeinopolitiikan kaupunki. Pohja-aineistona on myös käytetty vuonna 2012 laaditun maankäytön kehityskuvan aineistoa. Liikkumisympäristöön liittyviä tavoitteita on pyritty linjaamaan Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisesta vision ja strategian 2020 tavoitteiden mukaan. Aiemmin laadittuja yleiskaavoja, asunto-ohjelmaa ja muita selvityksiä on käytetty hyödyksi kaavan laadinnassa.
Varsinaista osayleiskaavatyötä pohjustamaan laadittiin kaksi maankäytön viitesuunnitelmaa, joissa esitettiin ideoita taajaman maankäytöstä. Työn alussa on järjestettiin omat tavoitetyöpajat ohjausryhmälle, kaupungin valtuustolle ja kaikille kuntalaisille, joissa hahmoteltiin millainen paikka Mänttä-Vilppula olisi vuonna 2030, ja miten hahmoteltuun ideaalitilanteeseen voitaisiin päästä.
Tulevaisuustarinoiden ja työpajojen pohjalta on luotiin viitesuunnitelmat, joissa on konkreettisemmin esitetty strategisia maankäytön tavoitteita ja toimenpiteitä. Työpajojen tulokset ja viitesuunnitelmat on esitetty tarkemmin viitesuunnitelmaraportissa. Viitesuunnitelmat asetetaan kaavaluonnoksen kanssa nähtäville.
Kaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat uudet selvitykset
kulttuuriympäristöselvitys
arkeologisen inventoinnin täydentäminen
kulttuuriympäristösynteesi
maisemaselvityksen täydentäminen
luontoselvitys
ympäristöhäiriöiden kartoitus (melu ja pima)
maaperä- ja rakennettavuusselvitys (ehdotusvaiheessa)
hulevesiselvitys
kauppa ja palveluverkko
kantatilaselvitys
Kaavaratkaisu
Osayleiskaavan pääpainona ovat kunnan strategiset pitkän aikavälin linjaukset erityisesti asumisen, teollisuuden, palveluiden ja liikenteen suunnittelun osalta. Yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutetaan asemakaavoin.
Yleiskaavan mahdollistamien aluevarausten ja ratkaisujen avulla pyritään kääntämään asukasluvun kehitys positiiviseksi mahdollistamalla työpaikka-alueiden laajeneminen ja uusien houkuttelevien asuntoalueiden rakentaminen. Yleiskaavoitettavan taajaman kasvu perustuu myös kunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen.
Asuinalueiden laajennuskohteita on osoitettu pääosin nykyisten asuinalueiden välittömään läheisyyteen. Lisäksi yleiskaava pyrkii tukemaan olemassa olevan taajaman täydennysrakentamista tarvittavilta osin. Uusien asemakaavoitettavien alueiden sijoittelussa ja kaavamääräyksissä on huomioitu alueiden erityispiirteet ja vetovoimatekijät, joiden vahvistamiseen uusien alueiden kaavamääräykset ohjaavat. Kaavassa on osoitettu erityyppisiä pientalovaltaisia asuinalueita lähinnä taajamien reunoille tukeutuen mm. vesistöjen läheisyyteen, hevosläheiseen asumiseen ja palvelujen läheisyyteen. Mäntän keskustaan on osoitettu myös uutta asuinkerrostalovaltaista asumista sekä palveluasumista. Yleiskaavan aluevarauksissa on huomioitu myös kunnan maapolitiikan mahdollisuudet (asuntoalueiden vaihtoehtoiset toteutuspaikat) ja pitkän aikavälin kehitystavoite, mitkä kasvattavat aluevarausten määrää osayleiskaavassa.
Uusia asuinalueita on osoitettu n.111 ha pientalovaltaiselle asumiselle ja 27 ha muulle asumiselle (AK, PY-2, P/AP). Lisäksi uutta asutusta voi sijoittua myös nykyisille asuinalueille ja keskusta-alueelle niitä tiivistäen ja täydentäen. Asuinalueiden pinta-alasta keskimäärin puolet on katu-, virkistys- ja erityisalueita, joten korttelialueiksi osoitetuista asuntoalueista on hyödynnettävissä runsaat puolet pinta-alasta. Uusille ja täydentyville pientaloalueille voidaan sijoittaa kooltaan 2000 m2:n rakennuspaikkoja noin 280. Osa rakennuspaikoista voidaan toteuttaa myös kytkettyinä pientaloina ja rivitaloina, jolloin rakennuspaikan koko kasvaa, mutta samalla myös asukastiheys on suurempi. Asuinaluevaraukset sisältävät asumisen lisäksi myös mm. lähivirkistysalueita ja luonnon kannalta tärkeitä kohteita, jotka otetaan huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä.
Uusia asemakaavoitettavia asuinalueita on osoitettu mm. Vähäkangasjärven pohjoispuolelle, Lampisenniemen asuinalueen itäpuolelle, Isonniemen olemassa olevan asuinalueen länsipuolelle, Gösta-museon ja Pieskanrannan väliselle alueelle, Alarantaan sekä Juholan alueelle. Omarantaisia asemakaavoitettavia asuinalueita on osoitettu Melasjärven ranta-alueelle Hopunlahden tuntumaan, Keurusselän vesistössä Tiiliruukin ranta-alueelle, Tarttasensaareen ja Sassin ranta-alueille. Linjalan ja Vuohijoen asuinalueet laajennuksineen tarjoavat isoja tontteja asumiseen , harrastuksiin ja pienimuotoiseen yritystoimintaan.
Rannoille on kaavassa osoitettu ohjeellisina 23 uutta vakituisen tai loma-asutuksen rakennuspaikkaa Kaavaprosessin aikana on päätetty, että osayleiskaavan perusteella ei ole tarkoitus myöntää suoraan rakennuslupia vaan osayleiskaavatyön yhteydessä laadittu emätilaselvitys toimii lähtökohtana poikkeamislupaa haettaessa.
Yleiskaavalla mahdollistetaan matkailun edistäminen ja huolehditaan alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriperinnön säilymisen edellytyksistä. Virkistyksen tarpeet reitteineen on huomioitu kaavassa. Virkistysalueiden painopiste on vesistöjen läheisyydessä. Mäntän keskustassa rannat on pääasiassa osoitettu viheralueina. Kaavaratkaisussa on huomioitu Gösta -taidemuseolta Mänttään johtava Lemmenpolku ulkoilureittinä ja osoittamalla Melasjärven ranta-alue pääasiassa virkistysalueena ja maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaava-alueen pohjoisosa on osoitettu laajasti maa- ja metsätalousalueena. Alueella on sekä kesä- että talvikäytössä olevia ulkoilureittejä ja ratsastusreitti, joiden virkistyskäyttö on hyvä huomioida metsänhoidossa reittien läheisyydessä.
Mänttä-Vilppulan palvelurakennetta kehitetään vastaamaan jatkossakin kehittyvän kaupungin vaatimuksia kaikenikäisille asukkaille ja vierailijoille. Sekä Mänttään että Vilppulaan on osoitettu keskustatoimintojen alue (C). Merkintä sallii keskustan monipuolisen kehittämisen.
Uusia palvelujen alueita on osoitettu kaavassa 17 hehtaaria. Tämän lisäksi on osoitettu P/AP-alueita yhteensä 20 hehtaaria.
Laajat työpaikka- ja teollisuusalueet sijoittuvat Mäntässä paperitehtaan yhteyteen ja Vilppulassa sahan ja sahalle johtavan pistoraiteen yhteyteen mahdollistaen toimintojen kehittämisen näillä alueilla. Kaavaratkaisulla vahvistetaan myös Isoniemen teollisuus- ja työpaikka-aluetta, jonne osoitetaan uusia työpaikka- ja teollisuusalueita. Yhteensä uutta työpaikka- ja teollisuusaluetta osoitetaan noin 90 hehtaaria.
Sassin alueelle on merkitty lentoliikenteen alue (LL) ja lentotoimintaan lentotoimintaan liittyviä palveluita kiitoradan eteläpuolelle. Alueelle on sijoittumassa mm. lentokoneasentajakoulutusta. Kaupunki tutkii parhaillaan mahdollisuutta avata kiitorata uudelleen lentotoiminnalle.
Kaavassa osoitetaan tieverkon ja kevyen liikenteen yhteyksien lisäksi Oriveden ja Haapamäenvälinen rata sekä yhdys-/sivu-/kaupunkiratana Mäntän pistoraide sekä tehdasalueille johtavat pistoradat. Vilppulan asema osoitetaan liikennepaikkana. Mäntän pistoradan varrelle osoitetaan päätepysäkin lisäksi kaksi mahdollista liikennepaikkaa. Ratkaisulla parannetaan Mänttä-Vilppulan saavutettavuutta mm. pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta käsin ja ratkaisu tukee taidekaupungin matkailupalvelujen kehittämistä.
Yleiskaava pyrkii turvaamaan maaseutumaisten alueiden säilymisen ja tukemaan maaseutuelinkeinojen menestymismahdollisuuksia varaamalla riittävän laajat maa- ja metsä-talousalueet. Näillä alueilla on voimassa normaalisti mm. metsälaki. Maa- ja metsätalousalueilla vaaditaan rakennusjärjestyksessä osoitetuilla alueilla suunnittelutarveratkaisu mahdollisten rakennuspaikkojen sijoittamiseen. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden kaavamääräyksellä uudisrakentaminen ohjataan olemassa olevan asutuksen ja tieverkon yhteyteen.
Osayleiskaavaluonnos viitesuunnitelmineen ja selvityksineen esitellään tarkemmin kokouksessa.
(Valmistelija kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti, puh. 03-488 8301)
Esittelijän (kaupunginjohtaja Sirviö) päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää
asettaa Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja pyytää kaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot OAS:n mukaisesti
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti esitteli kaavaluonnoksen kokouksessa.