 | PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOS, OTE JA MERKINNÄT, LIITE 1 |
| PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVALUONNOS, LAUSUNTO LIITTEINEEN, LIITE 2 |
Kaupunginhallitus |
§ 114 |
04.05.2015 |
LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040:N LUONNOSAINEISTOSTA
920//2012
KH § 114
LIITE 2: Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnoksesta (Mänttä-Vilppula alue) ja kaavamerkintöjen selitykset , Mänttä- Vilppulan kaupungin lausunto liitekarttoineen
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnosaineisto on kokouksessa nähtävillä kokonaisuudessaan
Pirkanmaan liitto on pyytänyt lausuntoa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnosaineistosta 4.3.2015 päivätyllä lausuntopyynnöllä. Luonnosaineisto on ollut nähtävillä 5.3.-10.4.2015 välisenä aikana. Pirkanmaan kunnilta on pyydetty lausuntoa 5.5.2015 mennessä.
Maakuntakaava on Pirkanmaan 2. maakuntakaava, joka vahvistuessaan korvaa nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä liikenteen ja logistiikan sekä turvetuotannon vaihemaakuntakaavat. Kaava on strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan koko maakunnan alueelle. Maakuntakaava kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen keskeisimmät osa-alueet ja osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät maankäytölliset ratkaisut.
Maakuntakaavaluonnoksen keskeinen sisältö käsittää yleismääräykset, kehittämisvyöhykkeet ja alueet, alue- ja yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja logistiikan, maisemat ja muut kulttuuriympäristöt, luonnonsuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja ekologiset yhteydet, virkistys- retkeily, ulkoilu ja matkailu, energian ja luonnonvarat, maaseutuelinkeino, teknisen huollon ratkaisut ja ympäristöhäiriöt.
Maakuntakaavan tavoitteena on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta ja tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen tehokkuutta. Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta.
Pirkanmaan maankuntakaavan laatimiseksi on laadittu taustaselvityksiä ja suunnitelmia mm. maakunnan maankäyttövaihtoehdoista, Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnitteesta, Etelä-Pirkanmaan rakennevaihtoehdoista, palveluverkosta, työpaikka-alueista, kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeistä, Tampereen läntisistä väylähankkeista, joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköinnistä, puuterminaaleista, tuulivoimasta, vesihuollosta, kiviaineksista, ampuma- ja moottoriradoista, ekologisesta verkostosta, maisema-, kulttuuriympäristö- ja peltoalueista ja ympäristöhäiriöistä. Kaavan vaikutuksia on myös arvioitu.
Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportin tulokset sekä saatu palaute on linjattu maakuntavaltuustossa seutukohtaisiksi johtopäätelmiksi eli maakuntakaavaluonnoksen perusratkaisuiksi. Perusratkaisuilla on tähdätty koko Pirkanmaan kehittämiseen turvaamalla sekä taajamien että maaseudun kehittämismahdollisuudet.
Nähtävillä olevan maakuntakaavan valmistelussa on tukeuduttu pääosin vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottaa maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista kasvusuuntaa. Aluekehityksen ajurina on Helsinki-Hämeenlinna -Tampere -kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakeskuksen syntymistä Tampereen ja Lempäälän välisellä alueella. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan läntisen ratayhteyden toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisen oikaisun (vt3) ja 2 -kehän toteuttamiseen valmistaudutaan.
Ydinkaupunkiseudulla maankäytön ja liikenteen kehittämisen punaisena lankana on tiivistää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa nykyisiä kuntakeskuksia sekä edistää vahvoihin joukkoliikennevyöhykkeisiin perustuvaa liikkumista. Elinkeinoelämän kehittäminen tukeutuu erityisesti valtatien 3, kehäteiden ja lentokentän alueen ympäristöön. Kaupunkiseudulla edistetään toimintojen sekoittuneisuutta, mutta toisaalta keskitytään myös profiloituneisiin, korkean osaamisen työpaikka-alueisiin. Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdaksi otetaan myös lentokentän alueen kansainväliset yhteydet sekä sen tarjoamat logistiset ja monipuolisen yritystoiminnan mahdollisuudet.
Eteläisellä Pirkanmaalla kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. Kehittämisen painopiste on pääradan asemanseuduilla Akaan Toijalassa ja Viialassa. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena. Maantie 130 välillä Marjamäki-Valkeakoski on myös aluekehityksen painopistealuetta. Pälkäneen kehittyminen tukeutuu valtatiehen 12 ja Kangasalan suuntaan.
Lounaisen Pirkanmaan maankäyttöä kehitetään seutu- ja paikalliskeskuksia korostava monikeskusmallin pohjalta. Vahvana seutukeskuksena kehitetään Sastamalan Vammalan keskustaajamaa. Alueen joukkoliikenne tukeutuu erityisesti linja-autoliikenteeseen, mutta jossain määrin myös rautatiehen.
Luoteisen Pirkanmaan kehittäminen nojaa asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottavaa raideliikennemalliin. Alueen elinkeinojen kehittämisen ajuri on valtatie 3:een perustuva kehitysvyöhyke, jossa ratkaisevana liikennehankkeena on Hämeenkyrön ohitustien toteutuminen osana HHT -käytävän jatkokehittämistä. Parkanoa kehitetään raideliikenteen tukeutuvana seutukeskuksena. Hämeenkyrön Ikaalisten keskustaajamien vahvistuminen on riippuvaista paljon valtatie 3:n ratkaisuista.
Pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kehittäminen perustuu monikeskusmallin ja asemanseutujen yhdistelmään, jossa hyödynnetään olemassa olevaa raideinfrastruktuuria ja monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Seutukeskuksena kehitetään Mänttä-Vilppulaa, jossa joukkoliikennettä ohjataan vahvemmin rautatiehen perustuvaksi. Oriveden roolina korostuu toimiminen raide- ja maatieliikenteen terminaalipaikkana. Kehitettävänä päätienä on valtatie 9. Muuten pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan olemassa olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Kuntakeskuksia vahvistetaan profiloituneina palvelukeskuksina ja maaseudun kehitysedellytykset turvataan. Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu seudullisiin vahvuusaloihin. Erityistä yritystoimintapotentiaalia on luonnonvaratalouden aloilla.
Mänttä-Vilppulan kaupungin Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnosta koskeva lausunto ja kaavaluonnokseen liittyvät muutosesitykset on esitetty liitteessä 2.
(Valmistelija kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti, puh. 03-488 8301)
Esittelijän (kaupunginjohtaja Sirviö) päätösesitys:
Kaupunginhallitus päättää
esittää lausuntonaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksesta liitteessä 2 esitetyt näkökohdat ja muutosesitykset huomioitavaksi kaavatyössä
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti siten, että lausuntoon tehtiin seuraavat lisäykset:
Kohta alue-ja yhdyskuntarakenne, sivu 2, kohdan toinen kappale:
- Vilppulassa taajama-alueeksi tulee merkitä jo asemakaavoitettu Lampisenniemen alue ja kaupungin vastikään hankkima, asumisen laajentamiseen varattu maa-alue (aluerajaus 3). Lisäksi Lampisenniemen alue on kokonaisuudessaan laajennettava taajama-alueeksi, mukaan lukien itse niemen kärki, jonne voidaan jatkossa asemakaa-voittaa korkeatasoinen ympäristöarvot huomioon ottava asuinalue. Linjalan taajama-aluetta tulee laajentaa hieman Mänttään päin (aluevaraus 4).
Kohta keskusverkko ja kylärakenne, sivu 3, kohdan toinen kappale:
- Pohjaslahden kylä tulee osoittaa kylä -merkinnällä merkittävän asukaspohjan ja ke-hittämispotentiaalin vuoksi. Alueelle on laadittu vastikään kyläkaava, jolla on mahdol-lista osoittaa uutta asumista kylän tuntumaan. Kylä on aktiivinen, siellä on palveluita (muun muassa kauppa ja päivähoitopaikka) ja se toimii myös maaseutualueen keskuksena.