Poistuminen | Toimielimet | Kaupunginhallitus | Pöytäkirja 26.10.2015

Kaupunginhallitus
Kokous 26.10.2015 / Pykälä 266




Kaupunginhallitus
§ 266
26.10.2015

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA JA KEVENNETTYJEN KAAVAMÄÄRÄYSTEN KOKEILUSTA ANNETUIN LAIN 3 §:N KUMOAMISESTA

447//2015

KH § 266
LIITE 3: Hallituksen esitys eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennetty-jen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta

Ympäristöministeriö pyytää 1.10.2015 päivätyllä kirjeellään lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain 3 §:n kumoamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamisvalta siirrettäisiin kunnille. Myös alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi. Esityksen tarkoituksena on edistää elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista,selkeyttää poikkeamistoimivaltaa sekä helpottaa rakentamismahdollisuuksia nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä. Esitys liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen.

Esityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella olisi edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n nojalla valitusoikeus kunnan poikkeamispäätöksistä. Ympäristöministeriössä on kuitenkin käynnistetty hallitusohjelman mukaisesti kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävien lakimuutosten valmistelu. Tässä yhteydessä selvitetään myös, miten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valvontaroolia ja valitusoikeutta kuntien päätöksistä tulisi mahdollisesti muuttaa,

Kunnan olisi edelleen pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eli tarvittaessa silloin, kun poikkeaminen koskee merkittävästi elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen toimialaa sekä aina silloin kun poikkeaminen koskee aluetta, jota koskevat erityiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta taikka maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta. Lisäksi kunnan olisi edelleen lähetettävä poikkeamispäätös tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle maankäyttö- ja rakennuslain 174 §:n mukaisesti.

Esityksessä ei ehdoteta muutettavan poikkeamisen edellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset ovat joustavia, mutta niiden soveltamista ohjaa vakiintunut 15 vuoden aikana muodostunut oikeuskäytäntö. Poikkeamisen edellytysten täsmentäminen voi kuitenkin tulla ajankohtaiseksi myöhemmin, kun saadaan tietoa siitä, miten poikkeamistoimivallan siirtäminen kokonaan kuntiin on käytännössä toiminut.

Poikkeamisen edellytyksiin ehdotetaan kuitenkin selvyyden vuoksi lisättäväksi, että poikkeaminen ei saa vaarantaa rakennuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Esityksen tarkoituksena on edistää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista, selkeyttää poikkeamistoimivaltaa sekä helpottaa rakentamismahdollisuuksia nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä.

 

Lainsäädännön nykytila ja sen arviointi (lyhennettynä)

Poikkeamistoimivallasta ja sen jaosta kunnan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välillä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä. Lähtökohtana on, että poikkeamistoimivalta kuuluu kunnalle. Tietyissä tilanteissa kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, vaan poikkeamistoimivalta kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Kunta ei saa myöntää poikkeusta, jos on kyse uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta.

Kunnalla ei ole poikkeamistoimivaltaa myöskään silloin, kun kyse on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Edelleen kunnalla ei ole poikkeamistoimivaltaa silloin, kun on kyse poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä tai poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta.

Poikkeuksen myöntämiseen täytyy MRL 171 §:n mukaan olla aina erityinen syy. Tämän lisäksi poikkeamisen oikeudellisista edellytyksistä säädetään MRL 172 §:ssä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Arvioitaessa sitä, aiheutuuko poikkeamisesta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle, asiaa arvioidaan välillisesti myös kaavojen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen sisältövaatimusten kautta.

Valtion viranomaisten tekemät poikkeamispäätökset ovat vähentyneet koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassa oloajan. Vuonna 2013 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ratkaistiin enää 900 rantarakentamista koskevaa päätöstä. Syyt valtion viranomaisten tekemien poikkeamispäätösten vähenemiselle ovat varsin selvät. Maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana rantojen yleiskaavoitus on edennyt huomattavasti ja poikkeamisvaltaa on siirretty yhä enemmän kunnille.

Kuntien poikkeamispäätöksiin kohdistuneista valituksista hylättiin vuosina 2008-2010 43 % ja hyväksyttiin 44 %. Myönteisiin poikkeamispäätöksiin kohdistuneista valituksista hyväksyttiin 60 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten poikkeamispäätöksiin kohdistuneista valituksista vastaavana ajanjaksona hylättiin 87 % ja hyväksyttiin 9 %. Kuntien poikkeamispäätösten pysyvyys hallintotuomioistuimissa on siten selvästi heikompi kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa pidettiin ongelmallisena sitä, että poikkeamismenettelyä käytetään myös tilanteissa, joissa kaavoitus on tarpeen, erityisesti kaupunkiseutujen taajamien kehysalueilla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että kuntien poikkeamispäätöksistä huomattavan moni kumoutuu muutoksenhaussa. Tämän vuoksi poikkeamisen edellytysten täsmentämisen mahdollisuutta tulisi selvittää etenkin tilanteissa, joissa poikkeamisvaltaa siirretään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta kunnille.

Kaavoitustoimi toteaa esityksestä seuraavaa:

Esityksellä pyritään edistämään elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista, selkeyttää poikkeamisvaltaa sekä helpottaa rakentamista nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä.

Hallituksen esityksessä keskitytään siis tarkastelemaan lainmuutosta valtion voimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentumisen näkökulmasta ja lupakäytäntöjen sujuvuuden näkökulmasta. Nämä tavoitteet ovat perusteltuja kuntanäkökulmasta.

Kunnat näkevät myös erittäin tärkeänä voimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja lupakäytäntöjen sujuvuuden kehittämisen. Kuntalaisille on kuitenkin tärkeää myös tasapuolinen kohtelu ja laillisuuden toteutuminen poikkeamislupa-asioissa eri kunnissa. Asiaa olisi siten tärkeää tarkastella asiaa myös tästä näkökulmasta.

Nykykäytäntö mahdollistaa lupien asianmukaisen valmistelun ja päätöksenteon alueellisesti tasapuolisesti ja laillisesti. Yllä esitetyt tilastot hallintotuomioistuimissa hyväksytyistä valituksista kertovat, että kuntien poikkeamispäätösten pysyvyys hallintotuomioistuimissa on selvästi heikompi kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten.

Mikäli päätösvaltaa poikkeamisasioissa siirretään kunnille, on niiden varmistettava, että asioiden valmisteluun on käytettävissä riittävä asiantuntemus ja laillisuusnäkökohdat tunteva sekä tunnistava päätöksenteko. Päätösvallan siirtäminen kuntiin voi joissain tapauksissa edellyttää valmistelijoille sekä päätöksentekijöille suunnattua koulutusta tai ohjeistusta, joissa pääpaino em. asioiden huomioimisessa.

Esityksen mukainen poikkeamistoimivallan siirtäminen kuntiin voi lisätä tarvetta kuntien kaavoituksen ja rakennusvalvonnan resurssin vahvistamiseen tai tarvetta ylikunnalliseen yhteistyöhön. Työmäärän lisääntyminen saattaa olla ongelmallista varsinkin pienissä kunnissa, joissa asiantuntijavoimavarat ovat jo valmiiksi vähäiset.

Mikäli kunnan resurssit ovat riittävät ja valmistelijoilla on riittävän vahva tieto kaavoituksesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisesta ja mikäli päätöksentekijät tuntevat vastuun laillisuuden huomioimisesta, järjestely voi sujuvoittaa lupakäytäntöä. Mikäli em. edellytykset eivät täyty, voi vaarana olla mm. kuntalaisten eriarvoinen kohtelu, poikkeamismenettelyjen lisääntyminen niissä tilanteissa, joissa asia olisi syytä ratkaista kaavoittamalla tai muuttamalla kaavaa.

Ottaen huomioon esityksen koko sisällön, sen tavoitteet sekä ajatuksen kuntien roolin vahvistamisesta paikallisissa maankäyttöasioissa, on esitys kokonaisuudessaan positiivinen ja Mänttä-Vilppulan kaupunki kannattaa sitä. Edelleen Mänttä-Vilppulan kaupunki toteaa, että mikäli kuntien rooli on muuttumassa Sipilän hallitusohjelmassa kirjattujen tavoitteiden suuntaan, vahvistaa tämä esitys kunnan roolia joissain elinvoiman turvaamiseen liittyvissä haasteissa.

(Valmistelija kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti, puh. 03-488 830, kaupunginjohtaja Esa Sirviö, puh. 03-488 8200)

Esittelijän (kaupunginjohtaja Sirviö) päätösesitys:

Kaupunginhallitus päättää

Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.





©