Kaupunginhallitus |
§ 384 |
08.12.2014 |
Kaupunginvaltuusto |
§ 68 |
15.12.2014 |
TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017
KH § 384
LIITE 9: Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2017 valmisteluprosessi aloitettiin kesäkuun 5.-6. päivinä pidetyllä valtuustoseminaarilla. Seminaarin pääaiheita olivat kaupungin strategia sekä kaupungin talous.
Seminaarin pohjalta talousarvion valmistelijat saivat evääkseen valmisteluun erinäisiä painopistealueita vuodelle 2015. Nämä on huomioitu talousarvion valmistelussa.
Kaupunginhallitus käsitteli talousarviota ensimmäisen kerran 18.8.2014 § 245 missä käytiin edelleen lähetekeskustelua sekä aikataulutettiin valmisteluprosessia. Syyskuun 8 päivä § 261 kaupunginhallitus määritteli talousarvion 2015 budjettikehyksen sekä antoi palvelualoille laadintaohjeen.
Yleisiksi laadintaperiaatteiksi määriteltiin:
budjettiraamikehys: pohjalukuina TP2013, vuoden 2013 toimenpideohjelman leikkaukset kuitenkin huomioidaan 2012 tasolle ja korotukset siihen perustelluista syistä
SOTE -menot: väliaikaisen sopimuksen mukaisesti
verotuloarvio verotuksen 2013 valmistumisen jälkeen marraskuussa
valtionosuusarvio ennakkotietojen mukaan marraskuussa
investoinnit voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan lisättyinä jo päätetyillä investoinneilla ( päiväkoti, palvelutalo )
Erityisperiaatteiksi määriteltiin:
1. Taide -ja kulttuuri
kaupungin rooli on olla "mahdollistaja" taidetoimijoiden toimintaympäristön, puitteiden ja edellytysten turvaamisessa sekä heidän uusissa avauksissaan
yhteistyön lujittaminen säätiöiden ja muiden taidetoimijoiden kanssa
kuvataide ja musiikkijuhlien avustukset aikaisemmalle (2012) tasolle
koulujen ja päiväkotien taidetoimintaa ja taiteilijayhteistyötä kehitetään edelleen
2. Kaavoitus
nopeutetaan kaavoitusprosesseja tarvittaessa ostamalla palveluja ulkoapäin
huomioidaan erityisesti yrityselämän tarpeet
3. Elinkeinopolitiikka / elinkeinoyhtiön ohjeistus
aktiivinen ja nopea reagointi paikallisten yritysten tarpeisiin
ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen ja raportoinnin tehostaminen
toiminnan terävöittäminen ja aggressiivisempi ote
elinkeinotoiminnan tärkein tavoite: työpaikkojen lisääminen ja nykyisten säilyttäminen
mielikuvan ja imagon parantaminen
4. Selvitys asiointi-, koulukuljetus, palveluliikenteen ottamisesta osittain kaupungin itse järjestettäväksi
5. Kaupunkimarkkinointiin ja -tiedottamiseen panostaminen
asumisen markkinoinnin tehostaminen uudenlaisillakin tavoilla esim. "konseptiasuminen"
sosiaalinen media: mukanaolo, näkyminen
kaupungin esittelyvideot teemoittain (kotisivut, sosiaalinen media)
6. Huippu-urheilu akatemia
lukion ja ammattikoulun yhteistyön syventäminen akatemian kautta
liikuntasalien -/paikkojen tarjoaminen akatemian käyttöön
mahdollinen osallistuminen kuntosalimaksuihin
akatemian markkinointi (www, sosiaalinen media)
7. Henkilöstöohjelman noudattaminen
noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmaa
noudatetaan valtuustoaloitteen johdosta annetun selvityksen raamittamaa eläköitymisohjelmaa mahdollisemman tarkasti.
YT-ryhmä on käsittelee talousarviota kokouksessaan 4.12.2014.
Käyttötalous TA2015
Talousarvion 2015 toimintatuotot ovat 13.396.433 euroa ja toimintakulut yhteensä 76.267.319 euroa. Toimintakatteeksi muodostuu 62.870.886 euroa. Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, eli nettomenot. Kunnassa toimintakate on aina vahvasti negatiivinen ja se kertoo kuinka paljon kuluista jää katettavaksi verotulorahoituksella, eli verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Muissa toimintatuotoissa on arvioitu saatavaksi myyntivoittoa omaisuuden myynnistä kiinteistöjen ja osakkeiden myyntivoittoa 100.000 euroa.
Verotulot ja valtionosuudet
Mänttä-Vilppulan tuloveroprosentti vuodelle 2015 on 22,00. Veroprosenttia talousarviovuodelle ei nostettu vaan veroprosentti pidetään vuosien 2014 ja 2013 tasolla. Kunnallisveroa arvioidaan v. 2015 kertyvän yhteensä 37.100.000 euroa. Arvio perustuu n. 1,0 prosentin ansiotulojen kasvulle vuonna 2014. Vuonna 2013 ansiotulot kasvoivat 0,2 prosenttia ja vuonna 2012 3,1 prosenttia. Ansiotulojen kasvu kaupungissamme on viime vuosina perustunut painottuen eläketulojen kasvuun.
Valtio nosti vuodelle 2015 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoja. Kiinteistöveroprosentit pysyvät verovuodelle 2015 vuoden 2014 tasolla, muiden paitsi yleisen kiinteistöveroprosentin osalta. Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,10 yksiköllä 1,0:sta 1,1 prosenttiin. Kiinteistöverojen tilitysten odotetaan olevan n. 2,8 miljoonaa euroa.
Yhteisöverotuloarvio vuodelle 2015 on 1,35 miljoonaa euroa. Verotulojen kokonaistuotto on siten arviolta 41,25 miljoonaa euroa.
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuonna 2015 merkittävästi entisestä. Valtionosuuksien arvioidaan laskevan ensi vuonna: n. 950.000 euroa. Lasku johtuu valtion valtionosuuksien leikkaamisesta.
Kaupungin verorahoitus vuodelle 2015 (verotulot ja valtionosuudet) on yhteensä arviolta 65.250.000 euroa.
Vuosikate ja poistot
Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus. Jotta kunnan talous olisi tasapainossa, tulisi vuosikatteen pitkässä juoksussa kattaa pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuvat kulut ts. poistot. Vuosikate kuvaa myös kunnan tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin. Jos vuosikate on isompi kuin nettoinvestointimenot, kunta ei tarvitse ulkopuolista lainarahoitusta investointeihinsa. Kaupungin vuosikate vuonna 2015 on n. 2.220.945 euroa. Poistojen arvioidaan olevan 2.175.095 euroa. Poistojen lopullisen määrään vaikuttaa vielä vuosien 2014 ja 2015 investointien lopullinen toteuma.
Tilikauden tulos ja kaupungin talouden rakenteellinen tasapaino
Tilikauden tulos muodostuu kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotuksesta. Tuloksessa huomioidaan siis vuosikatteesta poiketen myös tilikauden poistot ja satunnaiset erät, jos niitä tilikaudella on ollut. Tilikauden tulos on +50.000 euroa ylijäämäinen.
Kaupungin talous vuodelle 2015 on tasapainossa, koska vuosikate kattaa poistot ja tulos on ylijäämäinen.
Investoinnit ja lainakanta
Bruttoinvestointien määrä on 2015 n. 11,5 miljoonaa euroa. Nettoinvestointien määrä on 9,4 miljoonaa euroa. Investointiohjelma on poikkeuksellisen iso. Investointien euromäärää nostaa erityisesti uuden päiväkodin (2,3 milj. €) ja uuden hoivakodin (5,1 milj. €) rakentaminen. Hoivakodin rakentamiseen Aralta tukea n. 2 miljoonaa euroa.
Tiivistelmä kaupungin 2015 investoinneista (brutto):
liikenneväylät 1.330.000 €
talonrakennus 8.760.000 €
keskustojen kehittäminen 100.000 €
urhelu- ja retkeilyalueet 385.000 €
irtain-, muu- ja kiinteä käyttöomaisuus yht. 190.000 €
Kaupungin oma tulorahoitus eli vuosikate on 2.200.945 euroa.
Yhteenveto
Kaupungin talousarvio vuodelle 2015 on rakenteellisesti tasapainossa. Tämän on mahdollistanut yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden erittäin merkittävä SOTE kulujen alenema vuosina 2013, 2014 sekä kulujen odotettu kehitys vuonna 2015. Vaikka valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuodelle melkein 1 miljoona euroa ja verotulojenkin oletetaan pysyvän menneiden vuosien tasolla, kaupungin SOTE ratkaisu mahdollistaa tuloveroprosentin pitämisen entisessä, eli 22,00 prosenttiyksikköä.
Kun kaupungin talouden menot näytetään saaneen SOTE -puolella kuriin, niin samaan aikaan toiminnallisissa tavoiteissa ja erityisesti nimenomaan SOTE -palvelujen osalta ollaan pääsemässä huomattavasti parempiin toiminnallisiin tuloksiin kuin vielä muutama vuosi sitten. Lähipalveluja parannetaan merkittävästi vuodelle 2015 erityisesti terveydenhoidon puolella. Mäntän taajaman keskustassa sijaitsevaan Sarapihan terveyskeskussairaalaan panostetaan keskittämällä sinne perusterveydenhuollon sekä kevyen erikoissairaanhoidon palveluja. Tämä tarkoittaa kaupungille ja sen asukkaille huomattavaa toiminnallisen laadun, että taloudellisuuden parantumista terveydenhuoltopalveluissa.
Kaupunki investoi vuonna 2015 n. 9,45 miljoonan euron verran ( netto ).
Vuoden 2015 alusta käynnistyy Juupajoen kunnan kanssa muodostettu sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka vastuukuntana toimii Mänttä-Vilppulan kaupunki.
Yhteistoiminta-alue aiheuttaa Mänttä-Vilppulan talousarvion käyttötalousosan loppusumman kasvamisen Juupajoen tulojen ja menojen osalta yhteensä 6.982.300 eurolla. Toimintakatteeseen eli käyttötalouden nettomenoihin sillä ei ole vaikutusta, koska Juupajoen kunta maksaa kaupungille sen osalta syntyvän nettomenon.
Selkeyden vuoksi edellä olevassa esittelytekstissä ei ole huomioitu yhteistoiminta-alueen (Juupajoen) aiheuttamaa menojen ja tulojen lisäystä vaan esitys pitää sisällään vain Mänttä-Vilppulan oman toiminnan käyttömenot ja -tulot.
(Valmistelija talousjohtaja Markus Auvinen, puh. 03-488 8408)
Esittelijän (kaupunginjohtaja Sirviö) päätösesitys:
Kaupunginhallitus päättää
Kaupunginhallitus esittää että kaupunginvaltuusto päättää
hyväksyä vuoden 2015 talousarvion ja 2015-2017 taloussuunnitelman.
Asian käsittely 8.12.2014:
Talousjohtaja Markus Auvinen esitteli talousarvion yleisperustelut.
Käytiin asiassa yleiskeskustelu.
Päätös:
Kaupunginhallitus päätti pitää jatkokokouksen 9.12.2014 klo 16.00, jossa asian käsittelyä jatketaan.
Asian käsittely jatkokokouksessa 9.12.2014:
Talousjohtaja Markus Auvinen jatkoi talousarvion ja -suunnitelman esittelyä.
Talousarvio käsiteltiin yksityiskohtaisesti.
Päätös:
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
KV § 68
LIITE 5: Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017
Kaupunginhallituksen päätösesitys:
Kaupunginvaltuusto päättää
- hyväksyä vuoden 2015 talousarvion ja 2015-2017 taloussuunnitelman.
Asian käsittely:
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö käytti talousarvion esittelypuheenvuoron.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia käytti talouarvion valmisteluprosessia esitelleen puheenvuoron.
Käytettiin seuraavat valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot:
Riitta Tuominen, SDP
Erkki Lauronen, KESK
Mauri Matilainen, KOK
Keijo Neulaniemi, PS
Pentti Paananen, VAS
Jani Haapoja, VIHR
Timo Rauhalalammi, KD
Puheenvuorot käyttivät myös Tauno Mäkelä ja Tero Rönni.
Talousarvio- ja suunnitelma käsiteltiin sen jälkeen yksityiskohtaisesti.
Käyttötalousosan käsittelyn aikana valtuutettu Hilkka Ylä-Pynnönen esitti, että sivistystoimen Merikanto-opiston vuoden 2015 määräraha korotetaan 83.000 eurosta 85.000 euroon ja että määrärahan lisäys siirretään jostain muusta menomäärärahasta.
Puheenjohtaja totesi, että muutettua esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa.
Investointiosan käsittelyn aikana valtuutettu Tea Pirttilahti esitti Keskustan valtuustoryhmän esityksenä taloussuunnitelmaan 2015-2017 kohtaan Irtain käyttöomaisuus/Taidehankinnat seuraavan muutoksen:
Taidehankintojen määrärahaa pienennetään 80.000 eurosta 15.000 euroon ja perustelutekstinä: "Kaupunkistrategian mukaisesti osoitetaan vuosittain 1 % talonrakennuksen investointimäärärahoista taidehankintoihin, korkeintaan kuitenkin 15.000 euroa vuosittain."
Puheenjohtaja totesi, että on tehty valtuustoryhmän kannattamana kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava esitys, joten asiassa on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestysmenettelyksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Puheenjohtaja ilmoitti, että ne, jotka kannattavat kaupungihallituksen esitystä äänestävät JAA ja jotka Keskustan valtuustoryhmän esitystä äänestävät EI.
Nimenhuutoäänestyksessä annettiin 24 JAA-ääntä ja 10 EI-ääntä. Yksi valtuutettu poissa. Äänestyspöytäkirja liitetään pöytäkirjaan.
Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena kaupungihallituksen esitys taidehankintamäärärahasta on tullut hyväksytyksi.
Muita muutosesityksia ei tehty.
Päätös:
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on päättänyt hyväksyä vuoden 2015 talousarvion ja 2015-2017 taloussuunnitelman kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.